Hän, joka tuntee Jumalan

"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?"

Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.

Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36-40

Elämä saattaa muuttua kun pysähtyy lenkillä rukoilemaan tien vieressä bussia odottavan puolesta. Ehkä silloin, kun antaa piponsa junassa sitä tarvitsevalle. Ja erityisesti, kun saa rukoilla syntisen rukouksen toisen kanssa ja juhlia löytynyttä lammasta! Todella ainakin minun, ellei sen toisen.

Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. Gal 6:9

Turhaa odotamme uutta sanomaa, että "nyt mene, rakasta ja julista: anna omastasi ja palvele". Yes: olemme jo saaneet ilosanoman ja se on Kristus. Häntä minä tahdon jakaa: sopimattomalla ja sopivalla hetkellä. Suurempi on rakkauteni Kristukseen kuin ihmisten mielipiteet ja "häpeä". Paavali sanoo, ettei meidän tulisi hävetä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima. Häpeä on vihollisen valhe, joka yrittää sitoa meidät paikalleen... mutta juuri hänhän siinä joutuu häpeään, emmekä me, jotka ylpeinä tunnustaudumme Kristuksen omiksi.

Olen varma, että jokainen, joka kohtaa Jeesuksen syntien anteeksiantajana ja Vapahtajana, tahtoo kertoa siitä myös muille. Olen täydellisen varma siitä, koska siitähän me puhumme, mitä sydämemme on täynnä. Miltä tuntuukaan rakastua — Jeesukseen? Emme yksinkertaisesti pystyisi olemaan hiljaa.

For if you love those who love you, what reward do you have? Do not even the tax collectors do the same? Matt 5:46

Mikä on unelmasi?

On valitettavaa, että sana evankeliointi herättää (kristityissäkin [minussakin]) negatiivisia ajatuksia. Senhän pitäisi olla päin vastoin. Evankelioinnissa on kauneimmillaan kyse elämäntavasta — mutta vaikka tekomme puhuvatkin voimakkaasti, ei ilosanoma ole ilosanoma ilman sanoja.

Meiltä aika järjestelmällisesti puuttuu myötätuntoa ja rakkautta ihmisiä kohtaan, sekä paloa ja rakkautta Jeesukseen. Suurinta iloa olen kokenut silloin, kun olen toiminut Jeesuksen esimerkin mukaan:  "Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin". Tarvitsen lisää rakkautta. Tarvitsen joka päivä lisää rakkautta! Tahdon antaa Jumalan täyttää itseni, jotta voisin antaa muille, jotta hän voisi täyttää minut taas uudelleen.

Pari viikkoa sitten junassa eräs ihastuttava, vanha pariskunta näki kitarani ja pyysi minua soittamaan. Hetkessä kävin läpi tuhat ajatusta: epäilys ja epävarmuus. Kehtaanko? Mitä jos..? Koen, että Pyhä Henki täytti minut silloin ilollaan ja kysyin, käykö matkustajille, jos soitan erään tekemäni biisin. Vastaus oli rohkaiseva: tottakai! No, minulla ei ollut uhkana joutua kidutettavaksi tai vainotuksi, mutta tiedän, että vaarallisissakin olosuhteissa Jumala antaa uskoville voiman, viisauden ja syvän ilon jakaa hyvää sanomaa. Konduktööri tuli viimeisessä kertosäkeessä moittimaan minua, mutta se oli pientä verrattuna siihen, että pala taivaan valtakuntaa sai matkustajat ajattelemaan ja kuuntelemaan. Rukoilen, että Pyhä Henki puhui lauluni kautta heille.

Staggering.

Biisin tarina sopii tähän postaukseen, joten jaan sen mielelläni teillekin. Päätin eräänä päivänä paastota ja pyytää Jeesukselta: "Opeta minua rakastamaan niin kuin sinä rakastat." Tahdon syvästi kasvaa hänen kaltaisekseen. Olisiko hienompaa kuulla, kuin että "Heidin kanssa on niin siistii hengata. Ihan kuin olis ollut Jeesuksen kanssa"? Siihen on tietty ääretön matka, mutta se on päämäärä, johon tahdon pyrkiä kaikella voimallani. Jumalan tunteminen on tärkeämpää kuin mikään muu. Koetin siis kirjoittaa tuota laulua rakkaudesta, mutta samalla mielessäni peruin sopimani hetken seurakunnan avustustyössä. (EU-ruokajakelussa jaamme leipää ja elintarvikkeita köyhille ja työttömille.) Jostain syystä laulu ei tuntunut etenevän, ja selvästikin Herra johdatti minut lukemaan ensimmäistä Johanneksen kirjettä.

Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa. (1 Joh 3:17-18)

Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä. Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään. Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme. Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa. Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen.

Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.

Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. (1 Joh 4:7-19)

Joo. En tiedä, olisinko oppinut muuta kuin kauniita sanoja, jos en olisi lähtenyt ulos. Jos todella olen kuin viinipuun oksa hänessä kiinni, niin tottakai se tuottaa hedelmää: Herra antoi minulle rakkauttaan näiden jakeiden myötä. Menin siis ruokajakeluun (mikä oli huippua), ja sen jälkeen palasin kotiin lauluni pariin. Sanat vain tulivat paperille ja sain iloita siitä, että minulla on rakastava, kärsivällinen ja viisas Jumala.

Even the smallest works with a big heart! Seuraava ajatus on koskettanut minua: when you give, give good gifts and when you serve, serve well. Emme saisi koskaan aliarvioida työtä, jota teemme Herralle. Teoillamme on ikuisuusmerkitys. Ihmisten silmissä vähäisimmät teot ovat joskus niistä suurimpia: muistatko lesken ja rovon, jonka hän antoi Jumalalle? Se ei näyttänyt fariseusten silmissä miltään, mutta Jeesus tiesi totuuden.

"Totisesti: tämä köyhä leski antoi enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki nuo muut antoivat lahjansa liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi."

Oi sieluni, älä valehtele itsellesi. Rakasta Jumalaa! Vain yksi on todella tärkeää.

Vaikka kaikki salaisuudet tuntisin
Kaiken tietäisin ja osaisin
Vaikka vuoret eessäni siirtyisi
En olisi mitään, jos en sinua tuntisi

Vaikka laulaisin tuhansin sävelin
Kaiken antaisin ja uhraisin
En sillä mitään voittaisi, jos minulla ei olisi
Rakkautta

Tuon kaiken annan pois, tahdon vain Sinut tuntea
En tarvitse muuta, ei suurempaa iloa:
Tahdon rakastaa tuolla rakkaudella

Lauluni aikanaan päättyy
Tietoni käy turhaksi
Tyhjäksi tulen jälleen
En olisi mitään, jollen sinua tuntisi

Ja kaikki mitä olen on vajavaista
Kaukana rakkaudestasi
Kun sinä saavut se katoaa
ja saan sinua kuvastaa

Rakkaus on lempeä
Rakkaus on kärsivällinen
Rakkaus ei kadehdi, ei etsi omaa etuaan
Kaikkessa se toivoo, kaikessa uskoo ja iloitsee Totuudessa / Totuuden voittaessa

Siinä, että julistan evankeliumia, ei ole mitään ylpeilemistä, sillä minun on pakko tehdä sitä. Voi minua, ellen evankeliumia julista! 1 Kor 9:16