Periksiantamaton Rakkaus

On järisyttävää löytää elämää paikasta, jossa "luulee" olevansa yksin. Paikka: Suomen Turku. Oma huone. Raotan ikkunaa vähän lisää ja istahdan tuolille. Kello on about 08.30 ja kuppi lämmintä teetä odottaa vieressäni. Olen hiljaa ja katselen kuinka höyry nousee mukista.

Elävä Jumala itse vetämässä köyden toisestä päästä ja lähestymässä minua äärettömällä vaudilla: metsästäjä, kuningas, puoliso — on jotain sellaista, mihin en osannut varautua.

(Ajatuksia C.S Lewisilta)

 As you wait, I will renew your strenght.

Olen kuluneen vuoden aikana löytänyt Jumalan, joka lähestyy minua kaikella voimallaan ja kirkkaudellaan. Jumalan, joka tavoittelee sydäntäni intohimoisesti. Jumalan, joka kateuteen asti halajaa sitä henkeä, jonka minuun on asettanut. Minun Jumalani rakastaa minua koko sydämestään ja hänen rakkauttaan ei voi tukahduttaa kipu, ei suru, eivät epäonnistumiset, taakat tai menetykset. MINUN JUMALANI rakkaus ei laannu, ei taannu, ei lopu, ei hiljene, ei vaikene eikä kuole. Mikään ei voi erottaa minua hänen hyvyydestään ja armostaan. Ei mikään.

Kun hänen kirkas ja kaunis äänensä soi pimeyteen — kaikki muuttuu. "Tulkoon valkeus!" hän lausuu. "Tulkoon elämä!" "Tulkoon toivo ja rakkaus!"

Jeesus täyttää elämäni toivolla yhä uudelleen ja uudelleen. Kun maailmani murtuu, hän loistaa läpi yhä kirkkaammin ja kirkkaammin.

Kaikki, mikä on minun, on sinun, ja mikä on sinun, on minun ja minut on kirkastettu heissä. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka olet antanut minulle, että he olisivat yhtä niin kuin me. -- [P]uhun tämän --, jotta minun iloni olisi täydellisenä heissä. (Joh 17:10,11b,13b)

Jeesus on kirkastettu minussa ja minun iloni on täydellinen hänessä. Juuri keskelle ihmisen rikkinäisyyttä ja keskeneräisyyttä Jumala lausuu: "Tule luokseni, lapseni. Älä pelkää lähestyä minua." Juoksen hänen syliinsä ja hän kuiskaa korvaani: "Tule ehjäksi, tule täyteen rakkauttani." Saan ottaa vastaan hänen armonsa kirkkaudessa. Loputon ja ylitsevuotava rakkaus tulvii sieluuni ja täyttää minut uudella voimalla — ja juuri kun luulin olevani täynnä, räpäytän silmiäni ja ymmärrän, että on vielä enemmän löydettävää. Hänen syvyytensä on loputon ja hänen rikkautensa tutkimaton. Olen vasta alkumatkalla.

I will speak my life into you.

Loin sinut itseäni varten! hän hymyilee ja katsoo minua lempeästi. Kun käännyit puoleeni, otin peitteen päältäsi. Näe nyt todellisuuteni: missä minun Henkeni on, siellä on vapaus. Ja siellä, missä minun Henkeni on, on rakkaus.

Hänen silmänsä palavat tulta kun hän jatkaa: Loin sinut kuvastamaan itseäni. Oman kuvani kaltaiseksi minä sinut tein, ja minä näen sinut kauniina. Minun kätteni työ on täydellistä. Sinun epäröintisi ei horjuta rakkauttani, älä siis pelkää. Lähesty minua, sillä minä vastaan huutoosi oman nimeni tähden. Avaan silmäsi, jotta voisit katsella kirkkauttani kuin kuvastimesta ja muuttua näkemäsi kaltaiseksi — kirkkaudesta kirkkauteen — niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki.

Ethän lannistu. Ulkoinen ihminen menehtyy, mutta sisäinen olemuksesi uudistuu päivä päivältä! Tämä hetken kestävä, kevyt ahdistus tuottaa määrättömän ja ikuisen kirkkauden jokaiselle, joka kiinnittää katseensa näkymättömään, ajattomaan ja iankaikkiseen.

Paina sanani rintaasi vasten ja lepää minussa, sillä itse Kaikkivaltias Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valo pimeydestä", valaisi sydämesi, jotta Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoilta, levittäisi valoaan. (inspiraationi 2 Kor 3-4, RK)

Pyhä JHWH

Tiedätkö sen tunteen, kun vain niin syvästi tahdot, tahdot, tahdot päästä lähemmäs Jumalaa ja oppia tuntemaan häntä lisää? Poltteelle sydämessäsi on nimi: vanhurskauden nälkä ja jano. Se saa sinut etsimään Pyhän Hengen läsnäoloa ulkona lenkillä ja kaupan kanssalla. Ehdottomasti, kyllä Jumalaan voi rakastua! Ja huomaamattasikin järjestät päivänsi niin, että sinulla on mahdollisuus mietiskellä hänen sanojaan ja ihastella hänen kasvojaan – yksin ja yhdessä muiden kanssa. Elämä Jumalan kasvojen alla ei ole monimutkaista, vaan yhtä luonnollista ja helppoa kuin hengittäminen. Niin sen tulisi olla: abiding and thriving, not striving. One doesn't simply just stop breathing, do they? ;)

"Toisinaan täytyy nähdä jonkun toisen rakastavan ennen kuin samaa
asiaa voi rakastaa itse. Tuo toinen ikään kuin näyttää minulle
tietä." Don Miller.

Samaistun Moosekseen ja jään silmät kyynelissä ihmettelemään sitä armoa, jota mies sai kokea. Seuraava kertomus saa minut vakavasti etsimään sitä, mikä on mahdollista nyt kun esirippu kaikken pyhimpään on revitty alas — ja itse Kristus on meidän tiemme Jumalan armoistuimelle! Mooseksen kokema armo antoi aavistaa tulevasta. Mitä siis onkaan armo paremman liiton aikana, jonka välittäjä Jeesus on, ja joka perustuu paremmille lupauksille? [Hepr 8:6] (Käytän Raamattu Kansalle —käännöstä ja kerron tarinaa omin sanoin.)

2 MOOS 33-34. Egyptin paon jälkeen Jumala kutsuu Mooseksen lähtemään jälleen liikkeelle ja johdattamaan Israelin kansan vihdoin luvattuun maahan. Pohtiessaan kutsumustaan Mooses kysyy Jumalata, mistä voidaan tietää, että hän (ja Israelin kansa) on todella saanut armon, ja että hänellä on erityisasema Jumalan silmissä: "Älä lähetä meitä, ellet itse ole kanssamme. Jumala, mistä se muutoin voidaan tietää, ellei juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme?"

Herra vastaa: "Minä teen, mitä nyt pyydät, sillä sinä olet (ihan oikeasti ja todella!) saanut armon minun silmissäni. Mooses, minä teen, mitä pyydät, sillä minä tunnen sinut nimeltä."

Mooses vastaa: "Minä pyydän. Näytä minulle kunniasi."

Ja Jumala lupaa: "Minä annan kaiken ihanuuteni kulkea editsesi ja lausun Herran nimeä sinun edessäsi."

"Jumalan kasvojen etsinnän aloittaminen vaatii sitä, että
olemme valmiit kuolemaan."
Bill Johnson

Sen jälkeen Jumala ohjeistaa Moosesta veistämään kaksi kivitaulua lakia varten. (Edelliset Mooses oli särkenyt, mutta Jumala sanoo nyt tahtovansa kirjoittaa uudelleen ylös ne sanat, jotka olivat olleet ensimmäisissä tauluissa.) Herra kertoo myös, ettei yksikään ihminen voi nähdä Jumalaa ja jäädä eloon. Sen tähden hän sanoo aikovansa suojata Moosesta kädellään ja antavan tämän sitten nähdä hänen selkänsä.

Mooses veistää taulut ja lähtee kiipeämään Siinain vuorelle paikkaan, jonne Jumala hänet neuvoi. Siellä, aamuvarhaisella, Herra laskeutuu alas pilvessä. Jumala asettuu vuoren huipulle Mooseksen läheisyyteen ja lausuu Herran nimen. Herra kulkee Mooseksen editse ja huutaa:

"HERRA, HERRA ON LAUPIAS JA ARMAHTAVAINEN JUMALA, PITKÄMIELINEN JA TÄYNNÄ ARMOA JA TOTUUTTA.--"

Nouse kohti sitä, missä minä olen!

Jumalan nimi on pyhä. Kun Mooses oli kerran kysynyt hänen nimeään, Jumala oli vastannut: "MINÄ OLEN SE, JOKA OLEN. Sano kansalleni: MINÄ OLEN lähetti minut teidän luoksenne." Olet saattanut nähdä Raamattuja tai lukea tekstejä, joissa Jumalan nimi on merkitty konsonantein (esim: G-d, JHWH). Tämä johtuu siitä, että laki, jonka Mooses sai, kieltää käyttämästä väärin Jumalan nimeä tai lausumasta sitä turhaan (kuten väärä vala: 2. käsky), minkä tähden ei sitten pidetty sopivana lausua hänen nimeään laisinkaan, vaan tilalle vaihdettiin sana Herra (Adonai).

Sain itse käsityksen Jumalan nimen pyhyydestä eräässä unessa muutama vuosi sitten. Luin siinä Raamattua ääneen ja suuni muodosti kolme kertaa sanat: "MINÄ OLEN rakastaa sinua". Kuitenkin, joka kerta kun lausuin Jumalan nimen, ei kuulunut ääntäkään. Korvani kuulivat vain sanat: "-- rakastaa sinua", vaikka tiesin oikein hyvin sanoneeni enenemmän. Koin huulillani hänen kunniansa painon, ja sen, että suuri voima oli kätketty tuohon nimeen.

Ehkei ihmiskorva ole saanut (vielä?) kuulla, tai suu lausua Jumalan koko nimeä... Ja tässä Mooses nyt on, kallion huipulla ja Jumala lausuu omaa nimeään hänelle. Eikä vain "lausu", vaan huutaa! Näetkö sinäkin maan perustusten järkkyvän sen kuullessaan?

Ihailen Jumalan nimen salaisuutta: hänen ihanuutensa on kätkettynä hänen nimeensä, ja niitä on monia. MONIA. Jumalan pojan Jeesuksen, joka on Jumala, nimessä ja veressä on mittaamaton voima: sillä on valta katkaista kaikki kahleet! Hän on Rauhanruhtinas, Uhrikaritsa ja Ylipappi. Totuus, tie ja elämä. "Ei ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua." [Apt 4:12] "--Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman--" [Fil 2:9]

Tässä vielä äänitallenne, jossa lukija lausuu Jumalan 365 nimeä, luonteenpiirrettä ja kuvaavaa määritelmää, jotka on löytänyt Raamattua tutkiessaan. "HERRA, HERRA ON LAUPIAS JA ARMAHTAVAINEN JUMALA, PITKÄMIELINEN JA TÄYNNÄ ARMOA JA TOTUUTTA."  Sydämeni todella elpyy kuullessaan, ketä palvon ja kelle olen omistanut koko elämäni.

Speechless.

Tämän kuullessaan Mooses kumartuu kiireesti kasvoilleen maahan. "Anna anteeksi syntimme ja ota meidät perintöosaksesi. Jos todella olen saanut armon edessäsi, kulje keskellämme!"

Pyhä, laupias ja armahtavainen Jumalamme vastaa: "Minä teen liiton, ja koko sinun kansasi nähden minä teen ihmeitä, jollaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa eikä minkään kansan keskuudessa. Koko kansa, jonka keskellä sinä olet, on näkevä Herran teot, sillä se, mitä minä teen yhdessä sinun kanssasi on pelottavaa."