Täydellinen liitto

Laissa on siis tulevan hyvän varjo, ei itse asioiden olemusta. Siksi se ei voi koskaan samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita jatkuvasti uhrataan, tehdä täydellisiksi niitä, jotka lähestyvät Jumalaa.

Eikö näitä uhreja olisi lakattu uhraamasta, jos niillä, jotka Jumalaa palvelevat, jo kerran puhdistettuina ei olisi enää ollut mitään syntejä tunnollaan?

Mutta uhreissa on jokavuotinen muistutus synneistä. Mahdotontahan on, että härkien ja pukkien veri voi ottaa pois syntejä. Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan: "Uhria ja lahjaa sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit. Polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mieltynyt. Silloin minä sanoin: katso, minä olen tullut - kirjakääröön on minusta kirjoitettu - tekemään sinun tahtosi, Jumala."

Ensin hän sanoo: "Uhreja ja lahjoja, polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mieltynyt", vaikka niitä lain mukaisesti uhrattiinkin. Sitten hän sanoo: "Katso, minä olen tullut tekemään sinun tahtosi." Hän poistaa ensimmäisen asettaakseen toisen.

Tämän tahdon perusteella meidät on pyhitetty Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kertakaikkisesti.

Jokainen pappi seisoo päivittäin palvelemassa ja uhraa toistuvasti samoja uhreja, jotka eivät koskaan voi poistaa syntejä. Kristus sen sijaan on uhrannut yhden ainoan uhrin syntien vuoksi ja istuutunut ikuisiksi ajoiksi Jumalan oikealle puolelle.

Tästä lähtien hän odottaa, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi, sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki. Siitä ensin hän sanoo:

"Tämä on se liitto, jonka minä teen heidän kanssaan näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: minä panen lakini heidän sydämeensä ja kirjoitan ne heidän mieleensä." Ja sitten: "Heidän syntejään ja laittomuuksiaan minä en enää muista."

Missä nämä on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita uhria synnin edestä. Hepr: 10:1-18

Mikä rakkaus! Mikä kuuliaisuus! Mikä ylivoimainen suunnitelma!

Jumala solmi liiton Isralin kansan, hänen omaisuuskansansa, kanssa. Profeetat julistivat Herran sanoja: "--hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, HERRA Seebaot on hänen nimensä. Sinun lunastajasi on Israelin Pyhä; häntä kutsutaan kaiken maan Jumalaksi." (Jesaja 54:5)

Voin sydämessäni tuntea sen kivun, jota Jumala tunsi kun katsoi vaimoaan, joka käänsi hänelle selkänsä ja sylki hänen kasvoilleen. Tässä liitossa Israel oli uskoton. Jumala ei aviomiehenä tehnyt edes yhtä ainoaa virhettä: hän osoitti rakkaalleen iankaikkista rakkautta ja lempeyttä vuodattaen kansansa ylle siunauksia ja lupauksia, joilla ei ole mittaa eikä rajaa. Silti, ihminen valitsi toisin.

Jos pysähdyn, tunnen sydämessäni kaipauksen paratiisin aikaan, jossa ennen syntiinlankeemusta ihminen ja Jumala kävelivät rinta rinnan, söivät, nauroivat ja tutkivat maailmaa. Oh, kuinka paljon Taivaallinen Isämme tahtookaan päästä rakkaitaan lähelle ja iloita elämästä yhdessä kanssamme! Hänen suunnitelmansa ei koskaan muuttunut, ja siihen meidät on kutsuttu yhä tänäkin päivänä. Jumala loi ihmisen rakkautensa yhteyteen ja työtovereikseen viljelemään ja hallitsemaan maata sekä olemaan hedelmällinen. (1 Moos 1:26-30; 5 Moos 10:12-15; Ef. 2:10) Ahh, miksipä muuten hän olisi halunnut Aadamin nimeävän kaikki tekemänsä eläimet?

Teidän kovasydämisyytenne tähden Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne. Mutta alunperin ei ollut niin. (Matt. 19:8) Avioero ei ollut vaihtoehto Jumalalle, sillä hän vihaa hylkäämistä. Liitto kuitenkin purkauu toisen osapuolen kuoleman kautta ja Jumala tiesi, mitä tehdä. Hän itse kuolisi! Niin Jumala lähetti ainokaisen Poikansa, joka oli Jumala, elämään täydellisen ihmiselämän ja kuolemaan täydellisenä uhrina, jotta me tulisimme vanhurskaiksi ja täydellisiksi hänen kuuliaisuudestaan. Jeesuksen tähden, meillä on nyt UUSI, parempi LIITTO (Hepr 8:6). "Kun hän sanoo 'uuden', hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi." (Hepr 8:13a)

Pyhä Henki todistaa meille: "Tämä on se liitto, jonka minä teen heidän kanssaan näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: minä panen lakini heidän sydämeensä ja kirjoitan ne heidän mieleensä." Ja sitten: "Heidän syntejään ja laittomuuksiaan minä en enää muista." Missä nämä on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita uhria synnin edestä." 

Suurin muutos omassa elämässäni on tapahtunut kun olen lakannut vastustamasta armoa. Lakannut vastustamasta Jumalan suurta suunnitelmaa ja ihanaa, valloittavaa ja täydellistä rakkautta, jonka hän valitsi minulle antaa. Tuntui jopa väärältä lopettaa rankaisemasta itseäni tekemistäni virheistä. Lakata tarkastelemasta menneisyyttäni Kristuksen veren ulkopuolella. Ja kävellä ulos petoksesta. Olin niin tottunut häkkini pieneen tilaan, että tuntui todella oudolta kun kykenin vihdoin avaamaan siipeni. Vapaus. Tähänkö hän minut kutsui? Laki määräsi minulle tuomion ja se olisi, vailla epäilystä, ollut täydellisen oikeudenmukainen – mutta:

Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. (Room 8:1)

On silkkaa ylpeyttä vastustaa Jumalaa. Mutta hänen rakkautensa antoi minun nähdä, että täydellisintä nöyryyttä on uskoa, mitä Jumala sanoo meistä ja olla samaa mieltä hänen kanssaan:

Kristus sen sijaan on uhrannut yhden ainoan uhrin syntien vuoksi ja istuutunut ikuisiksi ajoiksi Jumalan oikealle puolelle.

Tästä lähtien hän odottaa, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi, sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki. Siitä ensin hän sanoo:

"Tämä on se liitto, jonka minä teen heidän kanssaan näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: minä panen lakini heidän sydämeensä ja kirjoitan ne heidän mieleensä." Ja sitten: "Heidän syntejään ja laittomuuksiaan minä en enää muista."

Missä nämä on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita uhria synnin edestä.

Death, where is your sting? You power is as dead as my sin!

Kohtaa minut jälleen

Minun sieluni etsii ja minun sydämeni janoaa ELÄVÄÄ Jumalaa. Henkeni nääntyy kaipauksesta ilman hänen kosketustaan ja jopa ruumiini ikävöi hänen luokseen! Jeesus, Jeesus: enemmän sinua. Enemmän sinua.

Luin eräänä aamuna psalmia 63 ja minua siunasi suuresti se, miten Daavid autiomaassa muistelee sitä rikkautta, jota hän sai kokea pyhäkössä Jumalan kasvojen edessä. Kaiken kuivuuden keskellä Daavid muistuttaa itseään Jumalan pöydän runsaudesta, ja yön pimeinä hetkinä, kääntyillessään hieman hiekkaisella, karitsan villoista tehdyllä tyynyllään, hän muistelee Jumalan uskollisuutta ja luottaa itsensä hänen käsiinsä!

Daavidin psalmi, kun hän oli Juudan autiomaassa:

Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain. Sinua minun sieluni janoaa, sinua kaipaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.

Minä katselin sinua pyhäkössä nähdäkseni voimasi ja kunniasi.

Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä; minun huuleni ylistävät sinua.

Minä ylistän sinua koko elämäni ajan ja kohotan käteni sinun nimessäsi.

Sieluni tulee kylläiseksi kuin juhlapöydässä. Suuni ylistää riemuitsevin huulin,

kun muistan sinua vuoteessani ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.

Sillä sinä olet ollut apuni, ja minä laulan ylistystä siipiesi suojassa.

Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.

Mutta ne, jotka suunnittelevat sieluni tuhoamista, joutuvat maan syvyyksiin. Heidät annetaan miekan saaliiksi, he joutuvat sakaalien osaksi.

Mutta kuningas iloitsee Jumalassa. Jokainen, joka vannoo Jumalan kautta, kerskaa Jumalasta, sillä valheenpuhujien suu tukitaan.

Ennen joulua kävin läpi oudon vaiheen, jossa koin, että iloani Jumalassa koitettiin riistää ja tuhota. Tähän voi olla montakin syytä, mutta sain nähdä etten ollut yksin. Tahdon jakaa tämän kanssasi, sillä voi olla, että tunnistat itsesi joskus samankaltaisesta tilanteesta:

Suuri sydämen kuivuus ja tunnottomuus valtasivat minut odottamatta ja yllättäen. Rukoukseni tuntuivat raskailta ja säälittäviltä... päättelin mielessäni, että "Okei, tää on selvästikin autiomaahetki" ja koetin toimia Daavidin tavoin ja ylistää riemuiten Jumalaa, mutta se oli vaikeaa. Kiitos jäi tyhjäksi ja ylistys takertui huulilleni. Masentavaa kieltämättä. Vuodatin sydäntäni ystävälleni aiheesta ja rukoushetkessämme hän koki "hengen virvoittavaa läsnäoloa", mutta itse tunsin oloni lähinnä ulkopuoliseksi. En kyennyt psyykkaamaan itseäni "hurmioon", enkä sitä kaivannutkaan, vaan tarvitsin Pyhän Hengen syvää rauhaansa sisälleni. "Jumala, minä tiedän että rauhasi on todellinen ja armosi suurempi kuin elämä. Olen saanut maistaa sitä niin monet kerrat! Tule Herra, tule nyt ja nosta minut jälleen kalliolle, jolle en itse jaksa nousta!"

Kokemukseni oli sodankäyntiä, mikä ei sinänsä ole mikään outo juttu, vaan osa taistelua Jumalan valtakunnan soturina. Vihollinen yksinkertaisesti vihaa Jumalan rakkaita. Minulle tämä oli voimakkaampi hyökkäys kuin olin tottunut: hämmentävintä tuolloin oli ajatus, joka tulvahti mieleeni ennen nukkumaanmenoa: "En varmaan jaksa elää joulun yli." Oh, järkyttävää: mikä valhe! Tajusin edellisen mietteen ristiriitaisuuden ja se tuntui paksulta: minulla on paljon ihanaa ja odotettavaa edessäni ja ajatus oli räikeästi vastaan kaikkea sitä, mitä sisimässäni tiesin. Tottavie, yksi vihollisen kieroimmista tavoista pettää minut on juurikin kuiskata kuihduttavia sanoja ja väittää sen jälkeen: "It was you."

Rukoilin lyhyesti jotain ja nukahdin. God of angel armies is always by my side. Sinä yönä näin unessani itseni rukoilemassa kielillä – ja siinä todella oli sitä voimaa! Kieleni vaihtuivat nopeaan tahtiin uusiksi ja lopulta tapahtui jotain: oli kuin miekka olisi lävistänyt painavan alakuloisuuden verhon. Heräsin ja koin vapautta ja Jumalan läsnäolon tavalla, jota en ihan joka päivä tunne. Kaikki toivottomuuden ajatukset hävisivät ja rauha sekä rakkaus täyttivät sisimpäni.

Let me taste your goodness.

Daavid kirjoittaa psalmissaan tahtovansa nähdä Jumalan kunnian ja voiman. Minäkin tahdon. Tahdon nähdä Jumalan voimallisen käden vapauttavan vangittuja ja nostavan heikkoja. Iloni lähde on Jumalassa, tiedostan sen päivä päivältä yhä selvemmin: vain hänessä löydän tulevaisuuden ja toivon. Hänessä kaikki saa merkityksen ja arvon.

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. (Matt 7)

Pyydä rohkeasti ja etsi luottaen. Tottakai Jumala tahtoo antaa sinulle Henkensä voiman! ...hän on luvannut sinulle valtakuntasakin! Hän on Israelin Jumala, hän antaa kansalleen voiman ja väkevyyden. (Ps 68:36) Tiedän, epäilys koittaa väittää vastaan; se sanoo minullekin: "Ei Jumala ole tarkoittanut tätä kirjaimellisesti. C'mon, mitä jos ihmiset todella uskovat, että Jumala voi auttaa heitä ja joutuvatkin sitten pettymään karvaasti! Joudut naurunlaiseksi", mutta I won't buy that! Näin kerran seuraavaa:

Jälleen unessa, kaverini tuli luokseni ja sanoi: "Jumala ei kuule minua. Tämä on niin turhaa. Hän ei kuule rukouksiani." Katsoin häntä silmiin ja hetken melkein uskoin sen olevan totta. Silloin Pyhä Henki kuitenkin valaisi sydämeni ja kuulin itseni vastaavan: "Tuo on valhe! Jumala kuulee sinut!" Tapahtui aivan kuin viimeksikin: epätoivon verho repesi, syvä vapaus valtasi minut ja heräsin.

Sinä, joka vaellat erämaassa, anna minun kertoa sinulle; Jumala on kanssasi. Daavidin sanoin: anna sielusi riippua Jumalassa. Kukaan meistä ei pelastaa itse itseään, mutta katso, Jumalan oikea käsi tukee sinua ja hän on sinun apusi. Hänen voimansa tulee täydelliseksi meidän heikkoudessamme. Ne, jotka suunnittelevat sielusi tuhoamista, joutuvat maan syvyyksiin ja sinä saat iloita Jumalassa. Tämä taistelu on voitettu. Sinä olet arvokas ja ihmeellinen. Jumala ei hylkää sinua ja hän ei poistu viereltäsi elämäsi myrskyissä! Hän antaa sinulle itsensä, ja sen lisäksi, hän lähettää palvelijoitaan tukemaan ja auttamaan sinua: enkelit kulkevat vierelläsi ja Jumala antaa ystäviesi suuhun lohdun ja lempeyden sanoja.

–– ja sinä saat ihastella Jumalasi ja Pelastajasi hyvyyttä elävien maassa.

Sinä, Jumala, olet minun kuninkaani, anna määräys Jaakobin [vaihda tähän nimesi] pelastuksesta. Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme. Sillä minä en luota jouseeni eikä miekkani minua pelasta, vaan sinä pelastat meidät ahdistajistamme ja saatat vihamiehemme häpeään. (Psalmi 44:5-8)