Mikä on todella tärkeää?

Taas päädyn siihen, että tahdon kirjoittaa. Se on iso haaste, mutta koitan! Haluan kirjoittaa asioista, jotka on mun sydämellä. Toivon, että tekstini voisivat säröistä huolimatta heijastaa jotain suurempaa.

Tahtoisin kuvata arjen ihmeitä, jotka vievät ajatukset siihen, mikä on tärkeää ja jotenkin saa ajattelemaan. Pysähtymään hetkeksi. En halua, että mun kirjoitukset on kauniita juttuja, joihin sitten lisään jonkun Jumala-efektin. Sanoinkin sen Jumalalle. Että en tahdo, että kaikki kimaltaa hienosti ja kauniisti ja lumoaa väärällä tavalla niin, että lopulta sokaistuu. Siinä hetkessä mun mieleen tuli ajatus siitä, että tämä aarrekammio, mikä Jumalalla on, on juuri Se varasto, josta otetaan kun valmistaudutaan Kristuksen häihin! Vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä. Kaikkein parhainta. Tahdon, että kaikki, mitä teen mun elämässä saisi alkunsa rakkaudesta Jeesukseen ja kuvastaisi hänen kauneuttaan ja suuruuttaan.

Olen ottanut tavakseni pyytää Jumalaa opettamaan mua päivittäin. Syksyllä ajoin pyörällä yliopistolle ja rukoilin samalla, että luennollakin voisin oivaltaa jotain uutta. No, sinä päivänä ainakin kävi niin!

Luennoitsija haastoi meidät kysymyksellä, jonka eräs 7–kesänen tyttö oli kysynyt häneltä mustikkametsässä: "Mikä on elämässä tärkeää?"

Mun mieleen tuli heti, että "Noh, Jeesus on tärkee!" sellaisena automaationa, mutta olin sitten ihan hiljaa kun professori pyysi meitä vastaamaan. Ensimmäinen käsi nousi ja ilmotti vakaasti: "Yhteys Kaikkivaltiaaseen Jumalaan on tärkeää."

Ajattelin, että ohhoh, olipas väkevää.. En ehkä itse olisi asiaa noin muotoillut, mutta olin kuitenkin ihan positiivisesti yllättynyt. Muut opiskelijat ilmoittivat tärkeiksi jutuiksi perheen ja muut rakkaat läheiset, harrastukset ja työn.

Pohdin tuossa vaiheessa aika kovaa sitä, mitä luennoitsija itse oli vastannut kysymykseen ja mitä hän seuraavaksi sanoikin, sai mut todella pysähtymään: "Tämä hetki on tärkeää. Tää hetki, kun me ollaan tässä pomimassa mustikoita, on tärkeä." Vitsi. En olisi osannut odottaa! Tunsin, että mua riisuttiin siinä hetkessä ulkokultaisuuden kuoresta. Niinhän ne fariseuksetkin rakastivat Jumalaa suurin sanoin ja näyttävästi, mutta heidän sydämensä oli jossain ihan muualla.

Do you know who you are, child of God? 

On helppo sanoa, että joo, Jeesus on mulle tärkeä, mutta jos meillä ei ole rakkautta, niin missäpä tuo sitten näkyy? Ihan helppoa se on tyyliin autiolla saarella uskotella itselleen, että ah olen todella kärsivällinen ja lempeä luonteeltani. Mutta elämä ei ole sellaista. On helppo kulkea aikataulun kanssa, mutta kuinka moni pysähtyy kuuntelemaan ja antaa ajastaan? — Ihanimpia rakkauden kokemuksia olen saanut, kun joku ystävä tai tuttu jää odottamatta mun viereen, jakaa sydäntään ja kuuntelee myös mun ajatuksia. Se on yhteyttä! Samalla tavalla Jumalan kanssa. Janoan elävää yhteyttä, joka ei vääristy muodollisuuksien ja "to-do"-listojen alle.

"Time is the most valuable thing you can spend."

1 Kor 13:1-3

Suurin on rakkaus

1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä

mutta minulta puuttuisi rakkaus,

olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja,

vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon

ja vaikka minulla olisi kaikki usko,

niin että voisin siirtää vuoria,

mutta minulta puuttuisi rakkaus,

en olisi mitään.

3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville

ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa

mutta minulta puuttuisi rakkaus,

en sillä mitään voittaisi.

Minkähänlainen elämänpuu mulla on..?

Kuinka liian monesti me puhutaan suloisesti ja maalaillaan ihania — illuusioita! Jutut saa syvyyttä vasta kun me oikeasti eletään niiden mukaan!

"Live as you teach."

Kun ajattelen tätä, mieleeni tulee seuraava hetki Pietarin elämässä: Jeesus pyytää Pietaria elämään sen rakkauden mukaan, mikä heidän välillään on.

Joh 21:15

Kun he olivat syöneet,

Jeesus sanoi Simon Pietarille:

"Simon, Johanneksen poika,

rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?"

"Rakastan, Herra", Pietari vastasi,

"sinä tiedät, että olet minulle rakas."

Jeesus sanoi: "Ruoki minun karitsoitani."