Kohtaa minut jälleen

Minun sieluni etsii ja minun sydämeni janoaa ELÄVÄÄ Jumalaa. Henkeni nääntyy kaipauksesta ilman hänen kosketustaan ja jopa ruumiini ikävöi hänen luokseen! Jeesus, Jeesus: enemmän sinua. Enemmän sinua.

Luin eräänä aamuna psalmia 63 ja minua siunasi suuresti se, miten Daavid autiomaassa muistelee sitä rikkautta, jota hän sai kokea pyhäkössä Jumalan kasvojen edessä. Kaiken kuivuuden keskellä Daavid muistuttaa itseään Jumalan pöydän runsaudesta, ja yön pimeinä hetkinä, kääntyillessään hieman hiekkaisella, karitsan villoista tehdyllä tyynyllään, hän muistelee Jumalan uskollisuutta ja luottaa itsensä hänen käsiinsä!

Daavidin psalmi, kun hän oli Juudan autiomaassa:

Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain. Sinua minun sieluni janoaa, sinua kaipaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.

Minä katselin sinua pyhäkössä nähdäkseni voimasi ja kunniasi.

Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä; minun huuleni ylistävät sinua.

Minä ylistän sinua koko elämäni ajan ja kohotan käteni sinun nimessäsi.

Sieluni tulee kylläiseksi kuin juhlapöydässä. Suuni ylistää riemuitsevin huulin,

kun muistan sinua vuoteessani ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.

Sillä sinä olet ollut apuni, ja minä laulan ylistystä siipiesi suojassa.

Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.

Mutta ne, jotka suunnittelevat sieluni tuhoamista, joutuvat maan syvyyksiin. Heidät annetaan miekan saaliiksi, he joutuvat sakaalien osaksi.

Mutta kuningas iloitsee Jumalassa. Jokainen, joka vannoo Jumalan kautta, kerskaa Jumalasta, sillä valheenpuhujien suu tukitaan.

Ennen joulua kävin läpi oudon vaiheen, jossa koin, että iloani Jumalassa koitettiin riistää ja tuhota. Tähän voi olla montakin syytä, mutta sain nähdä etten ollut yksin. Tahdon jakaa tämän kanssasi, sillä voi olla, että tunnistat itsesi joskus samankaltaisesta tilanteesta:

Suuri sydämen kuivuus ja tunnottomuus valtasivat minut odottamatta ja yllättäen. Rukoukseni tuntuivat raskailta ja säälittäviltä... päättelin mielessäni, että "Okei, tää on selvästikin autiomaahetki" ja koetin toimia Daavidin tavoin ja ylistää riemuiten Jumalaa, mutta se oli vaikeaa. Kiitos jäi tyhjäksi ja ylistys takertui huulilleni. Masentavaa kieltämättä. Vuodatin sydäntäni ystävälleni aiheesta ja rukoushetkessämme hän koki "hengen virvoittavaa läsnäoloa", mutta itse tunsin oloni lähinnä ulkopuoliseksi. En kyennyt psyykkaamaan itseäni "hurmioon", enkä sitä kaivannutkaan, vaan tarvitsin Pyhän Hengen syvää rauhaansa sisälleni. "Jumala, minä tiedän että rauhasi on todellinen ja armosi suurempi kuin elämä. Olen saanut maistaa sitä niin monet kerrat! Tule Herra, tule nyt ja nosta minut jälleen kalliolle, jolle en itse jaksa nousta!"

Kokemukseni oli sodankäyntiä, mikä ei sinänsä ole mikään outo juttu, vaan osa taistelua Jumalan valtakunnan soturina. Vihollinen yksinkertaisesti vihaa Jumalan rakkaita. Minulle tämä oli voimakkaampi hyökkäys kuin olin tottunut: hämmentävintä tuolloin oli ajatus, joka tulvahti mieleeni ennen nukkumaanmenoa: "En varmaan jaksa elää joulun yli." Oh, järkyttävää: mikä valhe! Tajusin edellisen mietteen ristiriitaisuuden ja se tuntui paksulta: minulla on paljon ihanaa ja odotettavaa edessäni ja ajatus oli räikeästi vastaan kaikkea sitä, mitä sisimässäni tiesin. Tottavie, yksi vihollisen kieroimmista tavoista pettää minut on juurikin kuiskata kuihduttavia sanoja ja väittää sen jälkeen: "It was you."

Rukoilin lyhyesti jotain ja nukahdin. God of angel armies is always by my side. Sinä yönä näin unessani itseni rukoilemassa kielillä – ja siinä todella oli sitä voimaa! Kieleni vaihtuivat nopeaan tahtiin uusiksi ja lopulta tapahtui jotain: oli kuin miekka olisi lävistänyt painavan alakuloisuuden verhon. Heräsin ja koin vapautta ja Jumalan läsnäolon tavalla, jota en ihan joka päivä tunne. Kaikki toivottomuuden ajatukset hävisivät ja rauha sekä rakkaus täyttivät sisimpäni.

Let me taste your goodness.

Daavid kirjoittaa psalmissaan tahtovansa nähdä Jumalan kunnian ja voiman. Minäkin tahdon. Tahdon nähdä Jumalan voimallisen käden vapauttavan vangittuja ja nostavan heikkoja. Iloni lähde on Jumalassa, tiedostan sen päivä päivältä yhä selvemmin: vain hänessä löydän tulevaisuuden ja toivon. Hänessä kaikki saa merkityksen ja arvon.

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. (Matt 7)

Pyydä rohkeasti ja etsi luottaen. Tottakai Jumala tahtoo antaa sinulle Henkensä voiman! ...hän on luvannut sinulle valtakuntasakin! Hän on Israelin Jumala, hän antaa kansalleen voiman ja väkevyyden. (Ps 68:36) Tiedän, epäilys koittaa väittää vastaan; se sanoo minullekin: "Ei Jumala ole tarkoittanut tätä kirjaimellisesti. C'mon, mitä jos ihmiset todella uskovat, että Jumala voi auttaa heitä ja joutuvatkin sitten pettymään karvaasti! Joudut naurunlaiseksi", mutta I won't buy that! Näin kerran seuraavaa:

Jälleen unessa, kaverini tuli luokseni ja sanoi: "Jumala ei kuule minua. Tämä on niin turhaa. Hän ei kuule rukouksiani." Katsoin häntä silmiin ja hetken melkein uskoin sen olevan totta. Silloin Pyhä Henki kuitenkin valaisi sydämeni ja kuulin itseni vastaavan: "Tuo on valhe! Jumala kuulee sinut!" Tapahtui aivan kuin viimeksikin: epätoivon verho repesi, syvä vapaus valtasi minut ja heräsin.

Sinä, joka vaellat erämaassa, anna minun kertoa sinulle; Jumala on kanssasi. Daavidin sanoin: anna sielusi riippua Jumalassa. Kukaan meistä ei pelastaa itse itseään, mutta katso, Jumalan oikea käsi tukee sinua ja hän on sinun apusi. Hänen voimansa tulee täydelliseksi meidän heikkoudessamme. Ne, jotka suunnittelevat sielusi tuhoamista, joutuvat maan syvyyksiin ja sinä saat iloita Jumalassa. Tämä taistelu on voitettu. Sinä olet arvokas ja ihmeellinen. Jumala ei hylkää sinua ja hän ei poistu viereltäsi elämäsi myrskyissä! Hän antaa sinulle itsensä, ja sen lisäksi, hän lähettää palvelijoitaan tukemaan ja auttamaan sinua: enkelit kulkevat vierelläsi ja Jumala antaa ystäviesi suuhun lohdun ja lempeyden sanoja.

–– ja sinä saat ihastella Jumalasi ja Pelastajasi hyvyyttä elävien maassa.

Sinä, Jumala, olet minun kuninkaani, anna määräys Jaakobin [vaihda tähän nimesi] pelastuksesta. Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme. Sillä minä en luota jouseeni eikä miekkani minua pelasta, vaan sinä pelastat meidät ahdistajistamme ja saatat vihamiehemme häpeään. (Psalmi 44:5-8)