Hän sanoi minulle: "Lähde. Olen kanssasi."

Can you hear the stones? They are crying out!

Jumala kehotti Moosesta lähtemään: puhumaan Faaraolle ja vapauttamaan Israelin kansan orjuudesta. Mikä oli Mooseksen reaktio? ”En minä! Lähetä joku toinen. Minulla on kankea kieli...”

Mikä oli Jumalan vastaus lapselleen?

Herra kertoi Mooseksen veljen, Aaronin, olevan jo matkalla hänen tuekseen. Jumala lupasi antaa sanat ja olla Mooseksen kanssa. Ihmeellistä, Herra tiesi Mooseksen vaikeudet ja valmisti tien, jota hänen oli hyvä kulkea.

Mikä minua pelottaa? Ehkä toisten tuomiot ja mielipiteet. Ehkä se, että sanon väärin ja joudun häpeään. Voisiko olla, että Jumala ei kuitenkaan kutsu asiantuntioita tai täydellisiä, vaan ihmisiä, jotka ovat kuuliaisia ja valmiita tekemään sen, mitä hän pyytää? Ja kaiken tämän huolimatta siitä, kuullostavatko jutut järkeenkäyviltä meille itsellemme.

Richard Svensson saarnasi kerran aiheesta ottaen esille seuraavan ajatuksen, joka kuvaa tilannetta osuvasti:

Jeesus huusi kovalla äänellä: »Lasarus, tule ulos!»

Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: »Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.» Joh 11

Vapauteen Kristus meidät vapautti.
Mutta miten se näkyy, miten se ilmenee?

"Käykö joskus niin, että olemme kyllä pelastettuja, mutta silti siteissä?" Kahleissa niin, ettemme kykene lähtemään ja menemään sinne, minne Herra meitä kutsuu..

Kaksi perjaatetta, joita tahdon soveltaa elämässäni:

a) en tahdo sitoa lähimmäisiäni vaan rohkaista, kannustaa, tukea ja vapauttaa heitä kulkemaan kohti Jeesusta

b) tahdon myös itse kulkea sinne, minne Herra minut johdattaa, ja lähteä, vaikka se tuntuisikin välillä (tai vaikka useinkin) tyhmältä

Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen
ja pitää lupauksensa. 1 Tess 5:24

Miltähän Mooseksesta mahtoi tuntua, kun Jumala kehotti häntä ojentamaan sauvansa kohti merta. Saattoiko Mooseksen mielessä käydä epäilys? Oppiko Mooses tuntemaan Jumalan niin hyvin, että hän luotti siihen, että Herra todella tekee sen, mitä hän on luvannut? Läheisyys Jumalan kanssa kasvattaa uskoa ja usko syntyy Jumalan sanan kuulemisesta. Room.10:17

En osaa sanoa Mooseksesta muuta kuin, että hänen kutsumuksensa vaati toteutuakseen paljon rukousta ja läheistä elämää Herran kanssa. Hänhän sai jopa nousta vuorelle hakemaan lakia Jumalalta! Alun pelokas reaktio ja vastustus saattoi osaksi johtua siitä, ettei Mooses täysin ymmärtänyt mistä oli kyse: Jumalan teoista ja Jumalan kädestä, ei suinkaan Mooseksen vakuuttavista puhujan kyvyistä. Jumalahan oli se, joka Israelin kansan vapautti.

Olen huomannut, että Raamatun lukeminen syventää rakkauttani Jeesukseen ja voin kokea varmuuteni kasvavan askel askeleelta. Senkin olen pannut merkille, että uskoni, kuuloni ja näkökykyni heikkenevät, jos en ravitse ja harjoita niitä.

Jos me Hengessä elämme, niin vaeltakaamme myös Hengessä. Gal 5:25

The love of God from the heart of God moves the hearts
of his people: They begin to feel what He feels
and see what He sees.

Kaiken perusta, jotta voimme lähteä, on rakkaus Jumalaan. Tämä rakkaus on syvää luottamusta ja uskoa häneen. Miten voisin puhua sellaisesta, johon en itsekään usko? Henkivallatkin tunnustavat Jeesuksen, mutta eivät silti rakasta häntä. Mielestäni upea esimerkki elävästä uskosta ovat naiset, jotka löysivät Jeesuksen tyhjän haudan. Kuultuaan ylösnousemuksesta he lähtivät juosten kertomaan ilosanomaa vähät välittäen toisten mielipiteistä. Aikansa yhteiskunnassa naisen todistusta ei pidetty kovinkaan kummoisena, mutta Jumalan voima oli heidän kanssaan ja opetuslapset saivat kuulla hyvät uutiset juuri heiltä. Jokainen meistä on valittu tätä tehtävää varten - katsomatta ulkonäköä tai muotoa.

Herra on sanonut sanansa,

suurin joukoin naiset tuovat voitonsanoman.

Ps 68:12

Seriously, is this the case?

Pelon lisäksi meitä voi sitoa paikallemme myös synti: katkeruus ja syyllisyys, jotka tukahduttavat ilon ja palvelualttiuden. Anteeksiantamaton synti saa olomme tuntumaan arvottomalta. Vapautuksen riemu ja Jumalan armon kohtaaminen taas saavat aikaan syvän ja vilpittömän halun jakaa hänestä. Jeesus kehotti pestessään opetuslasten jalkoja heitä tekemään samoin myös toisilleen.

Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. Joh 13:14-15

Tämän tähden tahdon jakaa elämäni rakkaideni kanssa; tunnustaa heille vaikeuteni ja yhdessä, toisia tukien muuttua Herran läsnäolossa. Seurakuntien pienryhmätoiminta on erittäin tärkeää hengellisen kasvun kannalta ja toivoisin jokaisen löytävän sellaisen yhteisön, jossa kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Me tarvitsemme kodin, jossa kasvaa.

The lion has roared; who will not fear?
 The Lord GOD has spoken; who can but prophesy? Amos 3:8

Voidaanko me olla hiljaa kun Jumala puhuu? Kuka ihan oikeasti voisi olla hiljaa sen jälkeen?

And my cup overflows.

Johanna-ystäväni kirjoitti laulussan: Love just wants to come out. Liian usein me tulemme Jeesuksen luo pieni muki kädessämme: kaataisitko tuohon viivaan asti..? Jumalan rakkaus tulvii! Tottakai me tahdomme häntä lisää elämäämme ja päästä lähemmäs Elämän Lähdettä. ”--joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” Miksi tyydymme niin vähään? Miksi haemme korvikkeita maailmasta kun voimme saada aidon ja alkuperäisen?

Olen suuren etsinnän jälkeen saanut maistaa tuota riemua, ja se on syy, miksi tätä blogiakin kirjoitan. Välitämmekö me siitä, että ihmiset kulkevat sokeina kohti kadotusta? "Ja kukapa tekee, jos me emme tee?" laulettiin iki-ihanassa Jippii!-laulussa.

Kirjoitin johdatuksesta joulun aikaan laulun: ENJOY! Se kertoo siitä, miten me antaudumme hänen käyttöönsä ja tunnustamme: en minä, vaan sinä, Jumala. Ei minun kunniakseni, vaan sinun kunniaksesi!

PS. Kannattaa tilata HOPE-lehti. Seuraavassa numerossa on (taas) jotain todella siistiä!